Terry Pratchett: The City Watch Trilogy

Siinä vaiheessa kun Terry Pratchettin kustantaja Victor Collancz Ltd vuonna 1999 julkaisi tämän "trilogian", oli jo tiedossa, että Ankh-Morporkin kaupunkivaltion poliiseista kertova romaanisarja ei jäisi kolmeen osaan. Loppujen lopuksi sarja kasvoi kahdeksan osan mittaiseksi. City Watch -poliisit – tai Vartiosto, kuten heitä suomennoksissa nimitetään – esiintyivät pienemmässä osassa myös useissa muissa Terry Pratchettin Kiekkomaailmaan sijoittuvissa fantasiaromaaneissa.

Romaanien Ankh-Morporkin keskiaikaisessa feodaalivaltiossa asukkaat törmäävät hyvin nykyaikaisilta vaikuttaviin ajatuksiin ja ongelmiin. Erityisesti erilaisuuden kohtaaminen sekä sukupuoliroolit ovat Pratchettin syynissä näissä romaaneissa. Lempeä satiiri kohdistuu ennakkoluuloihin. Kirjat henkivät suvaitsevaisuutta, josta on vaikea löytää rotu-, sukupuoli- tai lajisortoa – toisin kuin suurimmasta osasta saman ajan fantasiakirjallisuutta.

Teoksen ensimmäinen romaani Guards! Guards! tutustuttaa lukijan sarjan keskeisiin henkilöihin ja Ankh-Morporkin kaupunkiin. Ankh-Morporkin hallitsijan – patriisi Vetinarin – käsitys on, että rikollisuutta on joka tapauksessa kaikkialla, joten on parasta, että se on järjestäytynyttä rikollisuutta. Tästä syystä hän on laillistanut rikokset erityisten kiltojen haltuun. Kaupungissa toimivat muiden muassa varkaiden ja salamurhaajien killat. Nämä lailliset ammattikunnat saavat suurimman osan tuloistaan perimistään suojelurahoista. Näin ollen ammattimainen rikollisuus itse asiassa paradoksaalisesti vähentää rikollisuutta. Poliiseille rikoksiin puuttuminen on järjestelyn takia ymmärrettävästi vaikeaa.

Rikosten laillisuuden takia kaupungin poliisivoimat ovat ensimmäisen romaanin tapahtumien aikaan uneliaassa ja korruptoituneessa tilassa. Poliisit yrittävät ennen kaikkea välttää rikoksiin puuttumista. Yövartioston kapteenille Samuel Vimesille, jonka omalletunnolle järjestely ei sovi, tällainen passiivinen asenne työhön on aiheuttanut vakavan alkoholiongelman ja ilmeisesti vähintään keskivaikean masennuksen.

Poliisiaseman muut työntekijät ovat eläkeikää lähestyvä kersantti Colon, jolle rikollisten välttely sopii hyvin hieman pelkurimaisen luonteen takia, sekä korpraali Nobby, jolle poliisin univormu on lähinnä peiteasu omille pikkurikoksille. Asemalle pestautuu töihin myös kääpiöiden adoptoima ja syrjäisessä kaivosyhteisössä kasvanut poliisikokelas Carrot. Carrot on tässä sarjan ensimmäisessä osassa yksinkertainen ja viaton hahmo, jonka yritykset toimia ulkoa opettelemiensa poliisin käsikirjan sääntöjen mukaan johtavat koomisiin tilanteisiin läpikotaisin korruptoituneessa kaupungissa. 

Guards! Guards! -romaanin juoni käsittelee vallananastusyritystä, jossa apuna käytetään taikakeinoin esiin manattua valtavaa lohikäärmettä. Tällaiset suuret lohikäärmeet ovat Ankh-Morporkissa jo historiaa ja tarujen ainesta, mutta pieniä suolohikäärmeitä lähiseudulla edelleen tavataan. Tutkimustensa takia Sam Vimes tutustuu pienten lohikäärmeiden kasvattajaan, upporikkaaseen leidi Ramkiniin. Juoneen saadaan tätä kautta myös pieni romanttinen haara.

Romaanisarjan ensimmäisessä osassa henkilöt ovat vielä luonnosmaisia. Jokaisella on yksi tai kaksi hallitsevaa piirrettä, joiden koomiset mahdollisuudet kyllä käytetään tehokkaasti. Vasta sarjan toisessa osassa, romaanissa Men at Arms, Terry Pratchett tuntuu oivaltaneen, mitä kaikkea muuta henkilöistä on saatavissa irti. Tämän kokoomateoksen kolmesta romaanista Men at Arms on suosikkini. Sen juoni, jota en aio tässä tarkemmin selostaa, ottaa tehokkaasti hallintaansa rikosromaanin keinot. Romaani on parodisista elementeistään huolimatta oikea jännittävä dekkari.

Pratchettin kerronnalle on ominaista eräänlainen pragmaattisuus: jos jännite vaatii, tarina kerrotaan näkökulmahenkilön havaintojen kautta mutta yhteen näkökulmaan ei sitouduta. Näkökulma vaihtuu useaan kertaan. Välillä kertoja ottaa kaikkitietävän kertojan roolin ja kommentoi henkilöitä ja tapahtumia ulko- ja yläpuolelta. Tässä romaanissa tarinassa hypähdellään useiden eri henkilöiden ja poliisin työparien välillä. Nopeat leikkaukset synnyttävät elokuvallisen vaikutelman.

Poliisilaitos ja henkilögalleria laajenee tässä osassa, kun poliisin palvelukseen hyväksytään muutkin kuin ihmiset: kääpiöt, peikot ja ihmissudet. Lopulta myös kuolemattomat: zombit ja vampyyrit. Kolmannessa osassa poliisivoimiin liittyy vielä ensimmäinen golemkin.

Men at Arms sijoittuu pääosin päivään, jolloin kapteeni Sam Vimesin on määrä astua avioon leidi Ramkinin kanssa. Tämän jälkeen hänen on tarkoitus erota poliisivoimista ja jäädä elelemään varakkaan herrasmiehen elämää puolisonsa omaisuuden turvin. Sam Vimesin luonnekuva kasvaa syvemmäksi, kun saamme tietoa myös hänen lapsuudestaan. Lukijalle käy vähitellen selväksi, että Sam Vimesin luonteelle joutilas elämä ei tule sopimaan: hänen depressiivinen luonteensa kaipaa voimakkaampia ärsykkeitä. Kuten hän itse toteaa, hän tuntee todella elävänsä vain silloin, kun joku yrittää tappaa hänet.

Ensimmäisessä osassa Sam Vimes menetti poliisin rintamerkkinsä rangaistukseksi vähäksi aikaa. Kun hänelle nyt on käydä samalla tavalla, se ottaa yllättävän koville. Ehkä Pratchett on unohtanut, miten helposti merkistä luopuminen Vimesille kävi ensimmäisessä osassa. Tai sitten hän on halunnut osoittaa, miten Vimesin moraali on muuttunut. Asenne ei enää ole "anna olla" vaan "ota selvää".

Tässä sarjan toisessa osassa Pratchett on myös oivaltanut kokelas Carrotin mahdollisuudet. Enää hän ei ole sama tietämätön tomppeli kuin ensimmäisessä osassa. Tiedonhaluinen nuorukainen parantaa osaamistaan kaikilla elämänalueilla.

Carrot read books in his spare time. Not well. He'd have real difficulty if you cut his index finger off. But continuously. And he wandered around Ankh-Morpork on his day off.

Carrot on edelleen monella tavalla viaton, mutta enää hänen moraalinen eheytensä ei ole pelkästään komiikan lähteenä. Hänen kauttaan romaani osoittaa, kuinka suuren vaikutuksen yhteisön työmoraaliin voi yksikin työntekijä saada aikaan. Carrot muuttuu tässä osassa naureskelun kohteesta ihailluksi poliisimieheksi. Hän saavuttaa niin kaupunkilaisten kuin kollegoidensakin varauksettoman arvostuksen. Tämän osan lopussa Carrot ylennetään poliisikapteeniksi.

Rikos, joka liittyy tehokkaaseen tuliaseeseen vaarallisissa käsissä, saadaan ratkaistuksi. Sam Vimes myös pääsee naimisiin. Myös Carrotin tarinaan saadaan monta romanttista juonnetta: hänen syntyperänsä salaisuus alkaa hieman selvitä ja hän myös rakastuu yhteen uusista työtovereistaan.

Hetken vaikutti siltä, että Pratchett sortuu viihdekirjallisuuden kaavaan, jossa seksin palkka on kuolema. Siis tarkoitan kaavaa, jossa toinen päähenkilöistä kuolee pian sen jälkeen, kun suhde on muuttunut niin sanotusti vakavammaksi. Pratchett välttää tämän ansan kekseliäällä tavalla.

Sarjan kolmas osa, Feet of Clay, ratkoo rikosta, jossa kaksi harmittomalta vaikuttavaa vanhusta on murhattu. Rikoksia yhdistää tapahtumapaikoilta löytynyt savi, joka johtaa tutkijat savesta tehtyjen ihmishahmojen, golemien, pariin. 

Viihteellisellä ja hauskalla kerronnalla Pratchett nostaa jälleen kerran pinnalle vakavia kysymyksiä toiseudesta, erilaisuudesta sekä hyväksikäytöstä ja itsemääräämisoikeudesta.

Poliisien rikostutkinta kehittyy nykyaikaiseen suuntaan, kun tässä osassa poliisivoimiin liittyy alkemistikääpiö Cheery – tai Cherry – Littlebottom. Cherryn forensiset tutkimukset ovat tärkeässä osassa rikosten ratkaisemisessa.

Yksi Pratchettin komiikan lähteistä on leikittely kerronnan konventioilla ja niiden tekeminen näkyviksi. Romaanisarjan ensimmäisessä osassa hän esimerkiksi leikkii sillä seikkailutarinan konventiolla, jossa onnistumisen todennäköisyyden väheneminen itse asiassa lisää onnistumisen mahdollisuutta. Sankarihan yleensä selviää lähes mahdottomasta tilanteesta. Niinpä tämän tarinan ratkaisuhetkillä osalliset säikähtävät, kun heidän mahdollisuutensa paranevat: tarinan kieron logiikan mukaan se merkitsee suurempaa mahdollisuutta epäonnistumiseen.

Konventioilla leikittely koskee myös kieltä, esimerkiksi tähän tapaan romaanissa Feet of Clay:

'D*mn!' said Carrot, a difficult linguistic feat.

Terry Pratchett, The City Watch Trilogy. Victor Collancz Ltd 1999. Kirja sisältää romaanit Guards! Guards! (Vartijat hoi!), Men at Arms (Vartiosto valmiina palvelukseen) ja Feet of Clay (Savijaloilla). Ne ovat ilmestyneet myös suomeksi suluissa mainituilla nimillä Marja Sinkkosen ja Mika Kivimäen suomentamina. Kansikuva: Josh Kirby. 759 s.