Opettaja Gu herää vaimonsa nyyhkytykseen ennen aamunsarastusta kevätpäiväntasauksen aamuna vuonna 1979. Sinä päivänä heidän 28-vuotias tyttärensä Gu Shan teloitettaisiin julkisen häpäisyn jälkeen katumattomana vastavallankumouksellisena.
Romaani vie meidät siis Kiinaan lähihistorian ajankohtana, jolloin poliittinen ilmapiiri näyttäisi olevan vapautumassa. Pääkaupungissa on jo "demokratiamuuri", johon liimatuissa teksteissä myös toisinajattelijat saavat mielipiteensä julki. Maaseudun Kurajoen kaupungin asukkaat joutuvat kuitenkin vielä pettymään odotuksissaan. Gu Shanin muistoksi järjestettyyn juhlaan osallistuneita kaupunkilaisia rangaistaan ankarasti. Toinenkin nuori nainen, puolueen kaunis äänitorvi ja Gu Shanin nuoruudenystävä Kai, saa osallistumisensa vuoksi kuolemanrangaistuksen. Kain ja hänen kapinallisten ystäviensä rohkeus piti yllä toivoa lohduttomassa tarinassa.
Kiinalainen yhteiskunta näyttäytyy konservatiivisena luokkayhteiskuntana, jossa yläluokkaa edustavat kommunistisen puolueen virkailijat. Takapajuinen maaseutu on kuin toinen maailma kaupunkeihin verrattuna. Maaseudulla ovat vielä vahvasti vallalla perinteiset tavat ja uskomukset, joita piilotellaan tai julkisissa yhteyksissä pilkataan. Naisten asema on heikko: monissa perheissä äiti on lähinnä orja, joka palvelee miestään ja poikalapsia.
Tyttölapsia hylätään kuolemaan. Herra ja rouva Hua, roskienkerääjä ja kadunlakaisija, ovat kulkureina ollessaan pelastaneet seitsemän tyttövauvaa varmalta kuolemalta. Osan he ovat myyneet lapsimorsiamiksi ja loput on heiltä viety väkisin orpokoteihin.
Kirja seuraa useiden maaseutukaupungin asukkaiden elämää Gu Shanin teloituspäivänä ja hieman sen jälkeen. Kirjan kaikkitietävä kertoja pääsee sisään kirjavan joukon ajatuksiin: mukana on lapsia, aikuisia ja vanhuksia. Päästäänpä hetkeksi myös yhden koiran pään sisään. Useimpiin heistä Gu Shanilla, kiihkokommunistista toisinajattelijaksi muuttuneella nuorella naisella, on ollut jokin yhteys.
Opettaja Gu on esimerkki intellektuellista, joka yrittää sopeutua ja piilottaa ajatuksensa. Hän maksaa nöyrästi luodin, jolla hänen tyttärensä teloitetaan. Toisin kuin kapinallinen vaimonsa hän julkisesti tuomitsee tyttärensä toiminnan. Mukautumiseen kehottavilla lainauksilla klassisesta kiinalaisesta kirjallisuudesta Opettaja Gu perustelee voimattomuuttaan ja pelkuruuttaan. Sisäinen ristiriita johtaa hänet lopulta syvään katkeruuteen.
Tärkeä osa romaanissa on myös 19-vuotiaan Bashin ja 12-vuotiaan Ninin rakkaustarinalla. Molemmat ovat hyljeksittyjä yhteisössään. Bashi on valtion tukema sankarivainajan poika, joka on elänyt yhdessä isoäitinsä kanssa. Isoäidin kuoltua Bashi jää yksin isoon taloonsa. Nini on syntynyt vammaisena, koska Gu Shanin johtamat kommunistinuoret ovat pahoinpidelleet Ninin äitiä tämän raskausaikana. Nämä kaksi maailman hylkimää löytävät onnen toisissaan.
Bashin ajattelutapa on omintakeinen, kummallinen. Hänessä vaikuttaa olevan jotain vialla. Aluksi pidin häntä jonkinlaisena psykopaattina. Julmuus eläimiä kohtaan oli mielestäni merkki tästä. Näytti myös siltä, että hän aikoi käyttää lapsen ikäistä Niniä seksuaalisesti hyväkseen. Loppujen lopuksi Bashin kiintymys Niniin osoittautuu aidoksi ja kunnialliseksi. Jäin miettimään, olinko tulkinnut Bashin luonteen jotenkin väärin. Kiinalaisessa kulttuurissa esimerkiksi suhtautuminen eläimiin poikkeaa länsimaisesta. En ole kuullut, että Kiinassa olisi harkittu turkistarhauksen kieltämistä.
Teoksen lopussa Bashi joutuu vankilaan kaupungin suuressa puhdistuksessa. Nini lähtee kulkuriksi yhdessä herra ja rouva Huan kanssa. Hän päättää palata seitsemäntoista vuoden jälkeen, kun Bashi vapautuu.
Pienistä toivonpilkahduksista huolimatta romaani on sydäntäsärkevän lohduton. Olen aiemmin lukenut joitakin Yiyun Lin novelleja ja jo niissä kiinnitin huomiota siihen, että kirjailija uskaltaa katsoa kuilun pohjaan asti myötätuntoaan menettämättä. Hänen kertomuksissaan tavalliset ihmiset elävät pientä elämäänsä ja toivovat, ettei heihin kiinnitettäisi huomiota. Usein heidän pienet onnensa viedään aivan kuin pienen Tongin rakas Ear-koira The Vagrants-romaanissa.
Yiyun Li (s. 1972) on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Kiinassa. Vuodesta 1996 alkaen hän on asunut Yhdysvalloissa.
The Vagrants on julkaistu myös suomeksi nimellä Kulkurit (Tammi 2013) Seppo Loposen käännöksenä.
Yiyun Li, The Vagrants. Fourth Estate 2009. Kansi: Richard Bravery. 339 s.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat tervetulleita!