perjantai 23. elokuuta 2024

Marie-Aude Murail: Tête à rap


Tämä on neljäs osa Nils Hazardista, Sorbonnen yliopiston etruskologista ja "arvoitusten metsästäjästä", kertovasta nuorille suunnatusta dekkarisarjasta. Aikaisemmista osista kirjoittamani jutut löydät
näistä kolmesta linkistä. Tässä kuten aiemmissakin osissa Nils Hazard itse kertoo tarinaa minämuodossa.

Joku murhaa huumeiden käyttäjiä Pariisissa. Räpmuusikko Axel, jonka hengen Nils Hazard pelasti romaanissa L'assassin est au collège, on kirjoittanut kappaleen, joka tuntuu kertovan juuri kyseisestä murhaajasta. Kappaleen nimi Serial Killer eli SK omaksutaan yleiseen käyttöön murhaajasta puhuttaessa. Nils suhtautuu Axeliin yhä suojelevasti, ja häntä pelottaa Axelin ystäväpiirin huumeiden käyttö. Tässä romaanissa suurkaupungin nuorten monet ongelmat on onnistuneesti ujutettu mukaan tarinaan.


Axelin bändi Tête à rap on tekemässä läpimurtoa Pariisin musiikkimaailmassa. Tämän romaanin viimeisellä keikallaan bändi esiintyy jo maineikkaassa Bataclan-teatterissa (jonka nimeen nykyään liittyy pahaenteinen vivahde sinne vuonna 2015 tehdyn terrori-iskun takia). 


Yksi bändin hittikappaleista, Charlie t'excite, kertoo Nils Hazardista. Syystä, jota Nils ei ymmärrä, Axel on alkanut kutsua häntä Charlieksi. Luultavasti kyse on bändin – ja nuorison yleensäkin – halusta keksiä uusia ilmauksia tutuille asioille. Minulle antoisinta tässä romaanissa oli juuri nuorten runsaasti siteerattu dialogi. 


Romaani on kirjoitettu 1990-luvulla, joten aivan uusimpia muoti-ilmauksia siinä ei luonnollisesti ole. Ranskan nuorisokielen kehityssuunnat ovat kuitenkin jo hyvin nähtävissä. Nuorten kielessä on paljon suoria lainauksia englannin kielestä. Sanoja myös lyhennetään lähes aina, kun siihen on mahdollisuus – aivan kuin elämä olisi niin hektistä, että millään ei ehdi lausua sanaa kokonaan. Noin nelikymppinen Nils Hazard ei tietenkään ymmärrä heti kaikkia ilmauksia, joten jonkun täytyy aina selittää ne hänelle – ja siinä samalla lukijallekin.


Alamaailman ja nuorison käyttämä verlan-kieli on Nils Hazardille jo ennestään tuttu. Verlan tulee sanasta l'envers ('takaperin'). Nimi kertoo kielen toimintaperiaatteen: sanan tavut vaihtavat järjestystä. Tästä esimerkkinä yksi säepari Axelin räpistä:

Il tue une meuf, il tue un keuf,

Serial Killer va te faire ta teuf ! 

(Se tappaa muijan, se tappaa kytän, 
Serial Killer järjestää sulle juhlan!) 

Sanat meuf (femme), keuf (flic) ja teuf (fête) ovat verlan-kieltä.


Tämän romaanin ilmestymisen jälkeen verlan-kielen ilmauksissa on astuttu vielä askel pitemmälle. Tässä romaanissa arabeista käytetään vielä verlan-kielen muotoja beur ja beurette. Uusimmassa slangissa beur on käännetty vielä uudestaan takaperin ja näin on saatu sana reub.


Kohteliaisuudesta ystäväänsä kohtaan Nils käy Axelin bändin keikoilla ja oppii jopa vähitellen pitämään hard core räpistä. Bändin liepeillä häilyy myös toinen Nilsin vanha tuttu Axelin koulusta. Boussicot on alkanut käyttää kovia huumeita. Näyttää siltä – ja Boussicot'sta itsestäänkin tuntuu – että hänen elämänsä on luisumassa kohti vääjäämätöntä tuhoa.


Sarjamurhaajan yhden uhrin Nils Hazard löytää Louvren työntekijöiden WC-tiloista. Nils pitää Louvressa esitelmiä etruskeista haluttomille nuorille, jotka osallistuvat järjestettyyn iltapäivätoimintaan ja joiden huvina tuntuu olevan ohjaajiensa nöyryyttäminen. 


Nils myös uskoo eräänä iltana nähneensä murhaajan ja että murhaaja nyt on hänen jäljillään. Nils ottaa hoitaakseen koiran, jonka uskoo kyseisenä iltana karanneen murhaajalta. Koiran kaulapannassa on nimi Tod, jonka Nils luonnollisesti tunnistaa saksan kielen kuolemaa merkitseväksi sanaksi. Nils korjaa kotiinsa toisenkin perheestään karanneen: Axelin bändissä on jäsen, joka kohtelee väkivaltaisesti 9-vuotiasta pikkuveljeään Karimia. Kotoaan karannutta Karimia piilotellessaan Nils joutuu perehtymään lähiönuorten lukutaidottomuuteen. Nilsin ohjauksessa Karimin lukutaito kehittyy huimaa vauhtia.


Marie-Aude Murail on ilmaissut selkeästi huolensa ranskalaisnuorten lukutaidosta. Usein näyttää kyse olevan siitä, etteivät nuoret älypuhelinten ja kuvallisen viestinnän maailmassa tunne tarvitsevansa lukutaitoa. Osittain kyse on myös opettajien voimattomuudesta nuorten haluttomuuden edessä.


Levottomat ja väkivaltaiset unet alkavat vaivata Nilsiä. Välillä hän epäilee jopa olevansa itse Serial Killer. Hän miettii, voisiko hänessäkin olla kaksi toisistaan tietämätöntä puolta: tohtori Jekyll ja mister Hyde.


Romaanin lopussa Nils saa selville rikollisen, mutta ymmärtää, ettei pysty todistamaan oivallustaan poliisille. Eräänlainen poeettinen oikeudenmukaisuus kuitenkin toteutuu. Rikos saa rangaistuksen. Myös romaanin monet ihmissuhdeongelmat ratkeavat. Oikeudenmukaisuuden ja ihmisyyden puolesta asioita on taustalla järjestellyt huumeidenkäyttäjä Boussicot. Nils ymmärtää, että Boussicot on hoitanut loppuun asiat, jotka hän itse on jättänyt puolitiehen. Boussicot on tehnyt likaisen työn, jotta Nils voi säilyä puhtaana. Nilsille selviää, että ulkonaisesta rappiosta huolimatta ihminen voi pyrkiä hyvään ja olla arvokas.


Romaanissa on mukana myös mainiota parodiaa television rikosohjelmista. Nils halutaan mukaan tv-ohjelmaan, jossa hänen on määrä esittää osuutensa dramatisoidussa jaksossa, joka kuvaa ruumiin löytymistä Louvresta. Nilsin nihkeä suhtautuminen tv-juontajaan huvitti ainakin minua. Juontajasta tuntui käsittämättömältä, että joku ihminen ei todellakaan halua julkisuutta.


Tässä osassa Nilsin tyttöystävä Catherine Roque on pienemmässä roolissa kuin sarjan aiemmissa romaaneissa. Hän ei enää ole Nilsin sihteeri vaan hankkii toimeentulonsa erilaisista pätkätöistä. Hänen asuntonsa on kuitenkin edelleen pakopaikka Nilsille silloin, kun hänen ahdistuksensa kasvaa liian suureksi. Tutustumme tässä kirjassa myös Catherinen vanhempiin. Catherinen äiti odottaa kovasti – ehkä painostaa olisi oikea sana – että Nils kosisi ja hän saisi pian lapsenlapsia.


Kettuterrieri Tod, murhaajan koira, jää lopulta pysyvästi Nilsille. Marie-Aude Murail on kertonut lainanneensa koiran rodun Tintti-sarjakuvan Miloulta.


Kirjailijan kiinnostus kielen eri muotoihin tulee esiin myös romaanisarjassa Malo de Langesta. Sen repliikeissä hän käyttää 1800-luvun varkaiden kieltä.

Marie-Aude Murail, Tête à rap. L'École des loisirs 2013. Teos ilmestyi alun perin vuonna 1994. Kansikuva: Gabriel Gay. 163 s.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat tervetulleita!