Vuonna 1936 kirjailija Raymond Queneau (1903–1976) keksi rahapulassa idean: hän voisi kirjoittaa sanomalehteen lukijoiden ratkottavaksi kysymyksiä kotikaupungistaan Pariisista. L'Intransigeant-lehden toimituksessa ajatuksesta innostuttiin, ja niinpä Raymond Queneau seuraavan kahden vuoden ajan julkaisi lehdessä joka päivä kolme Pariisiin liittyvää kysymystä ja niiden vastaukset. Kysymyspalsta Tunnetteko Pariisia? sai suuren suosion pääkaupungin toiseksi suurimmassa sanomalehdessä.
Vuonna 1940 Queneau kertoi, että rahan tarpeesta syntynyt kirjoitustyö oli hänelle rakas. Hän meni niin pitkälle, että sanoi sen olleen pohjimmiltaan ainoa hänen tekemänsä asia, josta hän oli todella nauttinut. Se antoi syyn perehtyä rakkaaseen kotikaupunkiin arkistoja penkomalla ja kaupungin kaduilla vaeltamalla.
Kirjailijan ilo löydöistään on selvästi aistittavissa. Pariisin katujen ja kaupunginosien nimet kertovat vanhoista elinkeinoista ja eri aikojen kuuluisista ihmisistä. Kaikenlaiset historian tapahtumat ja vuosiluvut ovat kysymysten laatijan lempimateriaalia. Monet kysymyksistä koskevat sitä, missä kuuluisuudet ovat syntyneet, asuneet tai kuolleet. Kaikki heistä eivät olleet syntyperäisiä pariisilaisia tai edes ranskalaisia. Esimerkiksi Dante asui jonkin aikaa Pariisissa ja Boccaccio kävi siellä peräti syntymässä, koska hänen firenzeläisellä isällään oli siellä liikeasioita – oletettavasti myös Boccaccion äiti oli mukana matkassa.
Hauska löytö oli sekin, että Pariisissa on eri aikoina ollut neljä Helvetinkatua (rue d'Enfer) Nyt ne ovat jo kaikki saaneet poliittisesti korrektin nimen. Esimerkiksi avenue Denfert-Rochereau on muka nimetty ranskalaisen sotapäällikön mukaan. Hah! Nytpä tiedämme, mitä nimeen on piilotettu. Siihen nähden, että helvettejä oli noin paljon, on yllättävää, että vain kaksi Raamatun henkilöä on saanut kadun Pariisista: Simson (rue Samson) ja Joona (rue Jonas).
Kaiken kaikkiaan Queneau kirjoitti yli kaksituhatta kysymystä. Tähän vuonna 2011 julkaistuun kokoelmaan niistä on valittu 456. Niiden vastaukset on painettu sivun kääntöpuolelle. Pariisi on lähes sadan vuoden aikana muuttunut niin paljon, että kaikki kysymykset eivät enää ole mielekkäitä tai niiden vastaukset ovat vaihtuneet. Tämä oli siitä huolimatta hauska lukuvälipala nippelitiedosta nauttivalle lukijalle. Erityisen mukavaksi lukukokemuksen teki se, että luin tämän Helsingistä Pariisiin suuntautuvan lentomatkan aikana.
Tässä maistiaisiksi muutamia kysymyksiä ja vastauksia kirjasta. Kysyjän ensyklopedistinen intohimo tulee varmaan selväksi. Yhteen tästä tusinasta olisin itse tiennyt ja yhteen arvannut oikean vastauksen. Vastaukset ovat tuolla alempana.
20. Mikä on Pariisin lyhyin katu?
23. Mikä on Pariisin vanhin kirkko?
26. Kuinka monta taloa oli avenue des Champs-Élysées'n varrella vuonna 1800?
55. Mikä on Boulognen metsän nimen alkuperä?
76. Milloin perustettiin Jardin des Plantes (kasvitieteellinen puutarha)?
104. Missä sijaitsi keskiajalla Upsalan kollegio (le collège d'Upsal), joka perustettiin Pariisin yliopiston ruotsalaisia opiskelijoita varten?
120. Mikä tarina liittyy apteekkiin, joka on perustettu vuonna 1715 ja sijaitsee osoitteessa 115 rue Saint-Honoré?
239. Mikä on Pariisin vanhin silta?
240. Mistä lähtien bukinisteja (käytettyjen kirjojen myyjiä) on ollut Seinen rantalaitureilla (quais)?
256. Missä Pariisin kirkoista sijaitsee Ranskan suurin kirkonkello?
275. Milloin Seine-joki jäätyi viimeksi?
413. Milloin ensimmäinen uimakoulu perustettiin?
Vastaukset:
20. Pariisin lyhyin katu on rue des Degrès, jolla on pituutta alle seitsemän metriä.
23. Pariisin vanhin kirkko on Saint-Germain-des-Prés. Länsitornin runko on peräisin 1000-luvulta. Paavi Aleksanteri III vihki kirkon käyttöön vuonna 1163.
26. Niitä oli kuusi, mukaan lukien Hôtel de Massa numerossa 52 (pystytetty uudelleen observatorion puutarhaan), Langeacin paviljonki rue de Berryn kulmassa, Santerren brasserie vastakkaisessa kulmassa, sveitsiläiskaartin kasarmi numerossa 79 (kaikki nämä rakennukset on purettu).
55. Notre-Dame de Boulogne-sur-Meriin vuonna 1308 tekemänsä pyhiinvaelluksen muistoksi Filip IV rakennutti Rouvrayn metsään Notre-Dame de Boulognen kirkon, joka antoi nimensä ympärillä olevalle alueelle.
76. Jardin des Plantes perustettiin vuonna 1626.
104. Rue Serpenten numerossa 15 muistolaatta kertoo Ruotsin tai Upsalan kollegion sijainnin. Se perustettiin vuonna 1291 Pariisin yliopiston ruotsalaisia opiskelijoita varten.
120. Osoitteessa 115 rue Saint-Honoré sijaitsee vuonna 1715 perustettu apteekki. Väitetään, että sieltä Fersen osti näkymättömän musteen, jota hän käytti salaisessa kirjeenvaihdossaan Marie Antoinetten kanssa.
239. Pariisin vanhin silta on Pont-Neuf ('Uusi-silta'). Ensimmäisen kiven asetti paikalleen Henrik III vuonna 1578, mutta silta valmistui vasta Henrik IV:n aikana.
240. Kirjakauppiaat asettuivat alun perin rantalaitureille. Heidät häädettiin sieltä vuonna 1650, mutta he palasivat, ennen kaikkea quai Contille.
256. Vuonna 1907 asennettiin Sacré-Cœurin basilikaan Ranskan suurin kirkonkello, La Savoyarde. Sen lahjoitti Savoijin hiippakunta ja se painaa 17 735 kiloa (Kremlin kello painaa 201 924 kiloa).
275. Seine jäätyi viimeisen kerran kokonaan vuonna 1895.
413. Vuonna 1787. Vuoteen 1830 mennessä Pariisissa oli kolme uimakoulua: yksi Île Saint-Louisilla, toinen Pont Royalilla ja kolmas Pont de la Concordella. Lisäksi Seinen rannalla sijaitsi 22 uimapaikkaa, jotka olivat kylmiä kylpyjä varten, 16 miehille ja 6 naisille.
Raymond Queneau, Connaissez-vous Paris? Choix des textes, notice et notes d'Odile Cortinovis, sur une idée d'Emmanuël Souchier. Postface d'Emmanuël Souchier. Gallimard 2011. Kansikuva: Yksityiskohta Gilles Rigoulet'n valokuvasta. 177 s.
