Kohtaaminen herra X:n kanssa on seitsemäs ja ainakin toistaiseksi viimeinen osa nuorille suunnatussa dekkarisarjassa, jossa rikoksia ratkoo Nils Hazard, Sorbonnen yliopiston etruskologian opettaja. Usein hän saa ratkaisevaa apua tyttöystävältään Catherinelta ja koiraltaan Todilta. Romaanisarjan viimeisissä osissa selvitettävät rikokset liittyvät johonkin teosten kirjoitusajankohtana esillä olleeseen yhteiskunnalliseen ilmiöön. Tässä osassa, joka ilmestyi alun perin vuonna 1998, ovat tarkastelun kohteena keinohedelmöitys ja alkioiden kloonaaminen.
Ihmiselämän alku on Nils Hazardille ajankohtainen aihe henkilökohtaisestakin syystä: hänen tyttöystävänsä Catherine on viimeisillään raskaana. Sarjan aiemmista osista on käynyt ilmi, että isyys ei istu siihen käsitykseen, joka Nils Hazardilla on itsestään. Hän ei ole halunnut muuttaa yhteen Catherinen kanssa ja on aina valmis flirttiin sievien opiskelijatyttöjen kanssa. Hänen on vaikea hyväksyä sitä, että joku olisi riippuvainen hänestä.
Tapahtumat käynnistyvät siitä, että Nils löytää papereidensa joukosta kirjeen, joka on joutunut sinne opiskelijan tehtäväpaperin mukana:
Hyvä herra,Tyttärenne A:n kuoleman johdosta ilmoitamme, että A' on käytettävissänne Vorillonin laboratoriossa.Hra X
Nils ehtii avata ja lukea kirjeen ennen kuin huomaa, ettei sitä ole osoitettu hänelle. Hän toimittaa kopion kirjeestä tarkoitetulle vastaanottajalle, erään hänen opiskelijansa isälle, mutta säilyttää alkuperäisen itsellään, koska alkaa epäillä rikosta. Dolly-lammas on vastikään kloonattu onnistuneesti, ja Ranskassa käydään keskustelua laista, joka kieltäisi ihmisalkioiden kloonaamisen kokonaan ja keinohedelmöitykset puhtaasti ansaintatarkoituksessa.
Opiskelijan vanhemmat olivat olleet Bordeaux'ssa sijaitsevan keino- ja koeputkihedelmöitykseen erikoistuneen laboratorion asiakkaita. Heidän vauvansa, joka sai alkunsa laboratorion avustuksella, on menehtynyt kätkytkuolemaan kuukautta aiemmin. Laboratorio siis ilmoittaa kirjeessä, että heillä on yhä hallussaan pakastettuja alkioita. Nils epäilee, että alkiot ovat kloonattuja, mikä myöhemmin varmentuukin.
Koska Catherine ei raskautensa takia olisi kovin uskottava apulainen peitetehtävään, Nils värvää avukseen sarjan aiemmasta osasta tutun opiskelijaneitosen, jota kutsuu "Lumikoksi". Nils ja Lumikko matkustavat yhdessä Bordeaux'hon ja ilmoittautuvat Vorillonin klinikalle. He tekeytyvät aviopariksi, joka on kolme vuotta turhaan yrittänyt saada lasta. Lumikon tutkiminen vaatisi uuden käyntiajan, mutta Nils joutuu antamaan näytteen siemennesteestään saman tien.
Tämä Nilsin antama näyte tuo uuden mutkan juoneen. Tulosten valmistuttua Nilsin sperma osoittautuu heikkolaatuiseksi. Lääkärin mukaan isäksi tuleminen olisi ihme. Nils järkyttyy ja suuttuu Catherinelle, joka ilmiselvästi yrittää saada hänestä isän "äpärälleen". Nils siis helpommin uskoo Catherinen pettäjäksi kuin epäilee tutkimuslaitosta, jonka jo melko varmasti uskoo syyllistyvän laittomuuksiin. Nils Hazardin kypsymättömyys väännetään rautalangasta.
Kotona Pariisissa Nilsin asuntoon on murtauduttu. Hänen arkistonsa on pengottu. Lisäksi veitsimies vaatii kadulla häneltä laboratorion lähettämää kirjettä. Tod-koira ajaa rikollisen tiehensä.
Kun heti perään tyttöystävä Catherine katoaa, Nils hätääntyy. Hän toteaa, että ottaisi ilomielin Catherinen takaisin, vaikka lapsi olisikin jonkun muun. Tilanne ratkeaa kuitenkin onnellisesti: Catherine on joutunut äkillisesti synnyttämään. Tyttövauvalla on syvänsiniset silmät kuten Nilsilläkin.
Rikolliset, jotka ovat kytköksissä Vorillonin laboratorioon, jatkavat uhkaavia toimiaan. Siinä vaiheessa, kun tyttären henkeä uhataan, Nilsin isänvaistot heräävät lopullisesti.
En paljasta romaanin juonta saati loppuratkaisua enempää. Jännittäviä vaiheita on jälleen luvassa: Nils ja hänen tyttärensä joutuvat hengenvaaraan. Tod-koira pääsee jälleen pelastustehtäviin. Nilsin sydämessä Tod vaikuttaa jakavan ykkössijan tyttären kanssa, Catherine tulee jossain melko kaukana perässä.
Päärikollisen suunnitelmat ovat niin hurjat, että ne vetävät vertoja James Bond -tarinoiden mielipuolisille maailmanvallan tavoittelijoille. Tässä romaanissa rikollinen ei kuitenkaan toimi itsekkäästi tai pahuuttaan vaan luodakseen paremman ja rauhantahtoisemman maailman. Nilsin mielessä romaanin useissa käänteissä käy Pascalin ajatus: "Ihminen ei ole enkeli eikä peto, ja valitettavasti ne, jotka yrittävät olla enkeleitä, päätyvät käyttäytymään kuin pedot."
Jätämme tuoreen perheenisän vääntämään kättä kahvilassa aikuisen kummipoikansa kanssa. Mitenkähän sen kypsymisen kanssa nyt lopulta kävi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat tervetulleita!