Laajan aikuisille suunnatun tuotantonsa lisäksi Claire Castillon (s. 1975) on kirjoittanut toistakymmentä romaania nuorille lukijoille. Tämä Les Longueurs voitti vuonna 2022 nuorisokirjallisuuden arvostetun Prix Vendredi -palkinnon.
Romaanin päähenkilö ja minäkertoja, Alice eli Lili, on 15-vuotias. Hän asuu Pariisissa äitinsä kanssa. Hänen vanhempansa ovat eronneet kymmenisen vuotta aiemmin. Isällä on uusi perhe Yhdysvalloissa. Nyt äiti on alkanut seurustella vakavasti pitkäaikaisen ystävänsä Mondjon kanssa. Mondjo on ehkä pian muuttamassa yhteen äidin ja Alicen kanssa. Asiassa on se ongelma, että lähes 50-vuotias Mondjo on jo yli viiden vuoden ajan ollut myös Lilin rakastaja.
Romaani siis kertoo rankasta aiheesta: lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lili kertoo takaumina lapsuutensa vaiheet tähän hetkeen asti. Mondjo on isän lähdön jälkeen auttanut äitiä selviytymään. Lili puolestaan on saanut hänestä aikuisen ystävän, eräänlaisen isän korvikkeen. Mondjo on kuntosaliyrittäjä, joka on toiminut myös valmentajana Lilin kiipeilyharrastuksessa. Romaanin nimi Les Longueurs tulee kiipeilyharrastuksesta; se tarkoittaa 'köydenmittoja' tai 'turvaköysiä' ja on Mondjon ja Lilin suhteeseen liitettynä vähintään ironinen.
Minua kosketti ja järkytti melko varhain romaanissa kohta, jossa tuli esiin se, miten lapsen viattomuus tuhoutuu. Sinä kesänä, jolloin Lili täytti kymmenen vuotta, Mondjo oli Lilin ja äidin mukana lomalla – hyväksikäyttöä yhdeksän päivän ajan kiipeilyretkien varjolla. Ennen koulun alkua Lili matkustaa vielä ystävänsä Jeannen kanssa vähäksi aikaa Jeannen isovanhempien maatilalle. Muutaman päivän ajan Lili elää siellä tavallisen kymmenvuotiaan elämää. Siihen kuuluvat leikit ja turvalliset aikuiset, jotka kohtelevat lasta lapsena. Lilissä jokin on kuitenkin murtunut: hän etsii aikuisten miesten katseesta sitä, minkä on nähnyt Mondjon silmissä. Kun miehet kääntävät katseensa pois, Lili hämmentyy ja suuttuu.
Koska näkökulma on koko ajan Lilin, joudumme päättelemään Mondjon ajatukset ja tunteet. On selvää, että hän jo hyvin pienestä pitäen on valmentanut Liliä sukupuolisuhteeseen. Mondjo on valinnut avioeron haavoittaman lapsen; hän lahjoo ja lupailee, tekee itsestään korvaamattoman. Hyvin johdonmukaisesti hän luo Lilin elämään rinnakkaistodellisuuden, jossa Lilin nimenä on Anna ja jossa Anna ja Mondjo ovat aidot rakastavaiset ja menevät joskus tulevaisuudessa naimisiin.
Mondjo myös huolehtii siitä, että Lili ei saa läheisiä ystäviä. Mustasukkaisuudella ja syytöksillä Mondjo saa Lilin katkaisemaan orastavat ystävyyssuhteet, esimerkiksi suhteen ystäväänsä Jeanneen. Sama koskee Lilin suhdetta isäänsä. Sitten, kun Lili jo isommaksi vartuttuaan yrittää irrottautua yhä ahdistavammaksi käyvästä Mondjosta, tämä syyttää, uhkailee ja kiristää. Mondjo on myös uskotellut Lilille, että kaikilla lapsilla on sama salaisuus: jokaisen elämässä on mukana tällainen vanhempi "auttaja" (supérieur). Mondjolle itselleen se on ollut hänen setänsä.
Lili alkaa aika pian ymmärtää, että Mondjolla on muitakin uhreja. Lukioiässä hän tapaa 20-vuotiaan Paolan, Mondjon entisen naapurin, jolla on samoja kokemuksia kuin Lilillä. He myös pystyvät tunnustamaan kokemuksensa toisilleen. Paola kärsii vakavasta anoreksiasta, ja sama tauti uhkaa myös Liliä. Mondjo ei pidä siitä, että hänen tyttönsä kasvavat aikuisiksi ja saavat kuukautisensa. Paola toteaa synkästi, ettei kukaan uskoisi heitä, jos he kertoisivat Mondjosta. Ilmeisesti Paola on joskus yrittänyt.
Varoituksista huolimatta Lili lopulta kertoo kokemuksensa juurta jaksain koulukaverilleen Émilielle. Aivan ensimmäiseksi Émilie korjaa Mondjon Lilille syöttämän käsityksen, että jokaisella lapsella on lähipiirissään tällainen vanhempi “auttaja”: kenelläkään ei ole, ei ainakaan saisi olla. Émilie ottaa Lilin luokseen yöksi. Hän haluaa olla tukena mutta ei kerro muille, ellei Lili anna lupaa.
Seuraavaksi Lili Émilien tuella kertoo myös parille muulle lukiolaistoverilleen. Sitten on vuorossa äiti. Sitten poliisi. Äidin ja Lilin katsein ja kädenpuristuksin käyty, suurelta osin sanaton keskustelu on kuvattu liikuttavasti.
Lilin äiti on ollut sinisilmäinen, mutta hän ei aktiivisesti ole ollut näkemättä totuutta. Jos Lili olisi avannut suunsa, äiti olisi uskonut ja toiminut oikein. Lilin isä, joka on koko ajan suhtautunut Mondjoon epäluuloisesti, ei olisi tarvinnut suuria vakuutteluja toimiakseen. Lilin lähellä on ollut myös muita ihmisiä, joihin hänellä oli luottamussuhde ja jotka olisivat auttaneet, esimerkiksi muutamat opettajat sekä koulun terveydenhoitaja. Sekä tietenkin hänen ystävänsä, joita hänellä kuitenkin oli muutama.
Jos vain Lili olisi puhunut… mutta hyväksikäyttäjä osaa valita uhrinsa. Jos lapsi ei puhu, tieto ei siirry.
Romaanin jälkisanat on kirjoittanut lastenpsykiatri Béatrice Gal. Hän kertoo, että vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan 165 000 lasta joutuu Ranskassa vuosittain seksuaalisen väkivallan tai lähentelyn kohteeksi. Tuomioon johtaneista tapauksista kolme neljäsosaa on tapahtunut lapsen lähipiirissä.
Koska aihe on tabu, tiedon lisääminen on tärkeää. Béatrice Galin mielestä Les Longueurs -romaanin pitäisi olla saatavilla lastenlääkärien ja lastenpsykiatrien sekä psykologien odotushuoneissa – jopa kampaamoissa, jotta äidit ymmärtäisivät paremmin hyväksikäytön merkit. Kirja voisi pelastaa ihmishenkiä.
Keskustelin aiheesta myös oikeuspsykologityttäreni kanssa. Hän uskoi, että tällainen kirja voisi toimia hyvänä vertaistukena lapselle, joka kipuilee salassa pidettyjen kokemustensa ja hämmentävien tunteidensa parissa. Kampaamoihin hän ei kirjaa veisi: lasten käyttäytymisessä ei ole olemassa yksiselitteisiä hyväksikäytön tuntomerkkejä. Lasten käytöksestä huolestuneet vanhemmat saattaisivat tehdä liian yksioikoisia tulkintoja. Tyttäreni kertoi, että suositeltavin ja tehokkain tapa tukea hyväksikäytön uhreja on suunnata lapsille ja nuorille informaatiota siitä, että jos joku heidän tovereistaan kertoo hyväksikäyttökokemuksista, häntä ei pidä jättää yksin vaan olla hänen tukenaan.
Ystävän tuki oli avain myös romaanin Lilille.
Tarttuisikohan joku suomalainen kustantaja tähän romaaniin? Se saattaisi auttaa myös nuoria, jotka kokevat seurusteluväkivaltaa. Tällaisten tapausten määrä on tyttäreni mukaan ollut Suomessa huolestuttavassa kasvussa.
Claire Castillon, Les Longueurs. Gallimard Jeunesse 2022. Kansikuva: Marion Fayolle. 186 s.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat tervetulleita!